Pikaheipat täältä ruudun toiselta puolelta. Tämä viikko on mennyt kuin unessa. Väsyneenä, vähillä yöunilla, korvatulehduksessa ja työstressissä. Pakko tunnustaa että olen ollut varsinainen laiskuuden huopentuma, eikä sitä helpota yhtään se että myöskin aivan kuoleman väsynyt.
Tässä kohtaa pitää ehkä katsoa peiliin, kukapa se aikuisen ihmisen laittaisi ajoissa nukkumaan, jollei ihminen itse. Mutta kun unikaan ei tahdo tulla. Niin kuin tiedätte turha unettomana sängyssä pyöriminen on tosi tuskaista. On kuuma ja on kylmä ja tulee nälkä eikä sitten nukuta senkään vertaa. Helpottaa vähän kun tietää että näitä kausia tulee kaikille. Ja yleensä ne myös menevät ohi.
Ja tänään vieläpä nukuin pommiin ja olin töissä yli 2 tuntia myöhemmin kuin yleensä. Nukun pommiin ehkä kerran neljässä vuodessa. Kuulun niihin ihmisiin, jotka yleensä pomppaavat ylös ensimmäisestä kellonsoitosta. Aamuihminen en tunnista olevani, mutta monen vuoden rutiini aikaisin heräämisessä auttaa. Sitä vaan tekee koneellisesti kaiken sen mitä rutiineihin kuuluu ja lopulta hyppää autoon ja lähtee aamuhämärässä ajamaan töihin.
Aamut ovat olleet tällä viikolla syksyisen kosteita ja kirpeitä, niinpä annoin jo vähän syksylle periksi ja kaivelin nilkkurit yhtenä +3 asteen aamuna kaapista. Päälle on löytänyt tiensä myös vanha tuttu poncho, jonka alle voi periaatteessa pukea mitä vaan. Tällä kertaa siellä oli puuvillainen neuletakki. Näissä tarkeni hyvin aamussa lähteä töihin. Pimeää on jo aamuisin ja tuntuu hassulta lähteä pimeydessä tien päälle. Pitkät valot saa jo laittaa autossakin, että näkee aamu-uniset puput ja kyyhkyt, joita meidän hiekkateillä pomppii ja päivään heräilee.
Huomenna on onneksi perjantai! Siivouspäivää ja viikonloppua odotellessa olen iloinnut äidiltä saadusta lasipupusta ja uudesta lipastosta. Siinä on vieläkin tyhjää tilaa!
Syksyistä torstai-iltaa vietetään täällä jo kynttilöiden palaessa.
Im not sure if I have ever been as lazy as this week. And tired. After workdays its been lots of naps and wondering around without anything really productive. And as you know after napping its hard to get a good nights sleep. Im definately suffering from sleep deprivation. Tonight Im going to go bed early and start friday fresh! In the meanwhile Im going to try to find something more nice for the Fall weather like the old poncho and booties that I allready earlier found from the closet. Yes. Its that time. Time to find all the warm and soft knits, booties, scarfs for these allready chilly mornings.
There is something to these little cold misty mornings when sun has not risen yet. I actually enjoy being on the road before other world wakes up. Im usually the first person at the office at mornings.
Thursday allready! Im really really waiting for the Weekend... Time to finally relax and have some slow mornings.
No ihan oli kuule tutun kuuloinen lista. Ei puutu kuin korvatulehdus, mutta muuten on kaikki samat :). Paitsi että menen kyllä ajoissa nukkumaan, mistä ei sinällään ole mitään hyötyä, koska en nuku yhtään sen enempää tai paremmin. Kellon vois melkeinpä tarkistaa niistä mun yöheräilyistä. Sen verran on säännöllistä toimintaa. Yhdeltä, puoli kolmelta ja puoli viideltä on vakio. Ja parhaat unet vasta siinä vaiheessa, kun kello jo kohta soikin. Plääh. Inhoan väsyneitä aamuja, jotka väistämättä johtaa väsyneeseen työpäivään, jonka jälkeen väsyttää... Mutta minkäs teet. (Mies ei ymmärrä ollenkaan, kun on itse niin ärsyttävän hyvä nukkuja. Eikä yhtään helpota omaa olotilaa, kun toinen kuorsaa vieressä, mutta en nyt ala syyllistämään, kun on muuten kumminkin niin kelpo ukkeli :)).
VastaaPoistaIhanaa kumminkin, että tänään on perjantai.
Leppoisaa viikonloppua <3
Niinpä... Tosi raskasta tuollainenkin monta kertaa yössä heräily! Meillä tuntuu säännöllisesti kuorsaavan myös koirat ja kissa kehrää samalla tyynyllä. Pitääkö senkin olla just korvan vieressä? Noh, olen lohduttautunut sillä että ainakin perhe nukkuu ja se tarkoittaa sitä että voivat aika hyvin. En tiedä kumpi on inhottavampaa, heräillä keskellä yötä vai se ettei saa unta lainkaan. Yhtä väsyttävää kuitenkin molemmat. Työpäivän päälle ei tee mieli paljon mitään muuta kuin nukkua... Jospa vaikka ensi viikko olisi parempi viikko, ei korvatulehdusta, eikä valvomista! Korva on onneksi parempi, ei enää tunnu joka askeleella, jospa vaikka ensi viikolla kävelylenkkejä päiväunien sijaan?
PoistaKyllä se aurinko joskus meille risukasoihinkin paistaa, minä luulen että ehkä ensimmäinen askel parempaan uneen voisi olla se ettei ainakaan murehdi etukäteen nukkuuko vai eikö. Siitäkin tulee itseään toteuttava kierre jos etukäteen pelkää ettei uni tule tai pysy.
Aurinkoa ja UNTA sinne viikonloppuun<3
Voi sinua, ei ole ihme, jos nukkuu pommiin, kun on korva kipeänä. Hitsi mitenhän noille sairasteluille tulisi loppu. <3 Asut on napakympit, peukut niille, mutta ei korvatulehdukselle <3
VastaaPoistaKiitos, asut on ihan syyslemppareita. Vähän samoja kuin viime syksynäkin. Poncho on ihan mahtava kun sen lämpöön kääriytyy tuolla aamun kirpeydessä!
PoistaKunhan pääsen tästä korvatulehduksesta niin alan uuden elämän! Ei valvomista, paljon liikuntaa (paitsi tikkailla kiipeilyä, häntäluu on vieläkin kipeä putoamisesta) ja terveellistä ruokaa. Jospa sitten unikin tulisi ja viikot menisivät jossain muussa kuin sumussa...
Ihanaa ja rentoa viikonloppua<3