Heipat pitkästä aikaa pieneltä blogitauolta!
Tabula Rasa...
Tabula Rasahan tarkoittaa tyhjää taulua. Jotenkin se tuli mieleen valkoisesta paitiksesta. Valkoinen peruspaitis on kuin tyhjä kanvas, jonka päälle voi rakentaa asun. Vaikka millaisen. Yksinkertaisen, arkisen tai todella juhlavankin. Lopputulos on ihan täysin kiinni siitä miten paitiksen asustaa. Paitiksien hankinta vaan on nykyään vähän haasteellista kun on paksut käsivarret ja tuntuu että kaavat ovat entisestään pienentyneet... Tai sitten minä olen vaan suurentunut käsivarsista...
Omat lempparit ovat ihan peruspaitiksia puuvillasta, ihan sellaista vähän kuin lakanakangasta.
Vähän jäykkiäkin aina varsinkin uutena.
Tabula Rasalla viitataan yleensä käsitteeseen jossa ihminen syntyy tähän maailmaan pää tyhjänä ja identiteetti alkaa rakentua sille tyhjälle kanvakselle ympäristön muokkauksen seurauksena.
Viime aikoina olen miettinyt paljon voiko tässä iässä aloittaa uuden elämän vähän niin kuin alusta, jollei ole oikein tyytyväinen itseensä. Voisiko tuota identiteettitaulua pyyhkiä ja maalata uudelleen? Paremmin? Olla parempi ihminen arjessa, parisuhteessa ja vaikkapa ystävänä?
Tuossa sairasloman ja sen jälkeen pidetyn talviloman aikana olen ehtinyt mietiskellä kaikenlaista ja ennen flunssaan sairastumista olin mukana jutussa, jossa opetellaan muuttumaan ikään kuin positiivisen ajattelun kautta. Voimaantumaan. Ajattelemaan asioita positiiviselta kannalta. Siinä samassa tuli mieleen että muutamia väsyttäviä negatiivisia ajatusmalleja voisi tiputtaa elämästä ihan kokonaan pois, antaa positiivisen vallata enemmän sijaa elämän kanvaasilla. Loppupeleissä elämässä on kaikkein tärkeintä miten sitä itseensä ja muihin suhtautuu.
Taitaa ikäkriisiä pukata vähän näissä ajatuksissa. Iän karttuessa ajatus siitä mikä elämässä on tärkeintä vähän muuttuu ja haluaa ohjata elämäänsä ehdottomasti siihen suuntaan että se tärkeä olisi päällimmäisenä. Luopua turhasta. Niin tavarasta kuin negatiivisista ajatuksista ja tunteista. Kaikesta mikä syö turhaa energiaa ja estää nauttimasta elämästä ja arjesta. Jotenkin tajuaa että elämä on tässä ja nyt, eikä mikään ole ikuista.
Blogiin olen aina kirjoittanut tietoisesti vain positiivisesti tai neutraalisti. Joskus pinnan alla kuitenkin kuohuu kovastikin, tai elämässä välillä kolhiintuu, mutta koska se on sitä välillä vähän ankeaakin arkea, en halua niitä asioita tänne tuoda. Tämä on teille ja minulle itsellenikin tarkoituksella pakopaikka arjesta ja kaikesta rumasta ja negatiivisesta. Eräänlaista pyrkimystä harmoniaan tämäkin on.
Jos minun pitäisi juuri nyt valita yksi asia joka on ylinnä mielessä, se on pyrkimys harmoniaan kaikilla elämänalueilla. Kotona, parisuhteessa, muissa ihmissuhteissa, harrastuksissa, töissä ja blogissa.
Käytännön arjessa koiralauman kasvaminen yhdellä on vienyt paljon vapaa-aikaa. Muutenkin nuo karvaiset turrit vievät kaiken joutilaan ajan, vaikka välillä tahtoisi olla vaan ja kutoa, lukea kirjaa tai vaan hifistellä sohvalla.
Mutta, aikansa kutakin. Luulin tietäneeni paljon koirista, mutta uusi pentu on tiputtanut kyllä maan päälle siinäkin asiassa. Pyry on nimensä veroinen, ehtii joka paikkaan, ei kävele koskaan askeltakaan ja keksii kaikenlaista puuhaa. Kiusaa (joskin ihan pentumaisella hyväntahtoisuudella) kissoja, etsii kaikki esineet jotka suuhunsa saa, maistaa kaikkea ja on ennenkuulumattoman kova luupää iloisella tavalla. Joskus huomaan vaan istuvani ja katselevani sen touhuja ja touhottamista ja opiskelevani sen luonnetta samalla. Hampaat ovat vihdoin vaihtuneet terävistä maitohampaista aikuisen hampaisiin ja tänä aamuna tuo remupentu oksensi pari päivää sitten syömänsä lelunallen jalan... Jotta se siitä harmoniasta kotona.
Ja tämän aamun jälkeen lopetan myös harmonian nimissä kotimaan uutisten lukemisen. Olen samaa mieltä kuin Harkimo, hävettää asua maassa, jossa on noin törppö ja juntti hallitus. Ehdotankin suomen kansalaisena ja hallituksen työnantajana että erotetaan Sipilä ilman irtisanomisperusteita välittömästi.
Tänään olisi siivouspäivän tapainen. Kuinka siellä ruudun takana viikonloppua vietätte?
Tässä lauantailinkki iloksenne Wel
Leppoisaa lauantaita<3
White blouse.
Cotton with one front pocket. What could be more Basic than that? To me it reminded me about Tabula Rasa. Empty kanvas.
White blouse is like that empty kanvas. You can build anything you want about it. It can be plain and casual, you can add accessories so that it is turned into a very festive one or you can wear it with somehing little boho. Or make it warm and casual with cardigans or sweaters.
Tabula Rasa is intresting concept. It measn that we are born here with empty mind that starts to fill with patterns and ideas and feelings after birth and how we end up painting that empty canvas defines us. Basicly just like how you assessorize your whit blouse/shirt.
Since I seem to be in a bit of an age crisis I have been wondering if you can actually wipe out unwanted things from your minds Tabula Rasa and rewrite it better? I want to feel more harmony and positive things in my life. I want to wipe out some of lifes lemons that have stayed in my empty canvas and concentrate on positive things, clothes, food home deco and stuff that create harmony in ones mind.
So while Im searching harmony and way to assessorize my white shirt and Tabula Rasa, have a Great Saturday<3
Saturday link today is Wel
